pehmeä lasku
Se on alkanut. Syyslukukausi. Kurssiohjelmassa luki eilisen päivän kohdalla kello kahdentoista jälkeen (yliopiston avajaisten vuoksi opetus alkoi vasta silloin) suomen kielen syventävien opintojen kurssi. Menin koululle hyvissä ajoin. Huomasin, että olen ollut useita kuukausia poissa yliopistorutiineista. Ruokalassa katselin hämmentyneenä muuttunutta järjestelyä ja yritin ottaa selvää, mistä päästä operaatio lounas pitäisi aloittaa. Huomasin, että käsivarrella kannettava suurikokoinen laukku on erittäin epäkäytännöllinen yhdessä painavan tarjottimen kanssa. Kantaminen vielä juuri ja juuri onnistuu, mutta lompakon ja opiskelijakortin esiin kaivaminen on jo kinkkisempi projekti. Saatuani ruumiin ravittua suunnistin Humanika-kirjastoon tietokoneen äärelle. Huomasin unohtaneeni, miten peruspalvelutunnuksella kirjaudutaan. Tai siis lähinnä mitä nappuloita pitää painaa ennen kuin pääsee kirjautumaan. Löysin kuitenkin sormien oikean liikeradan lihasmuististani. Sähköpostissa oli tieto, etten pääse sille tietylle syventävien opintojen kurssille ennen kuin maisteriopintovaiheessa. Eli olin tullut yliopistolle turhaan. Todellinen pehmeä lasku.
Tänään olivat ensimmäiset luennot. Huomaan käynnistymisvaikeuksia. Iltapäivällä oli ohjelmassa tenttiinlukua. Olen kuitenkin herännyt tänä aamuna kello 7 ja silmät alkoivat väkisin painua kiinni eikä lukemisesta tullut mitään. Toivottavasti oireet eivät jatku pitkään.
Tänään olivat ensimmäiset luennot. Huomaan käynnistymisvaikeuksia. Iltapäivällä oli ohjelmassa tenttiinlukua. Olen kuitenkin herännyt tänä aamuna kello 7 ja silmät alkoivat väkisin painua kiinni eikä lukemisesta tullut mitään. Toivottavasti oireet eivät jatku pitkään.
lähettänyt Katariina
16:41
2 kommenttia:
hmm...
Mulla on tällä hetkellä varsin ristiriitaiset fiilikset koko opiskelujutusta. Kun on vaikeaa päästä sinne, tulee opiskelusta yllättäin paljon houkuttelevampaa. Toisaalta kyllä se perinteisesti vähän ahdistaakin.. Jokatapauksessa, I`m certainly missing our lunch breaks..:)
Miten sitä voikin unohtaa kesän aikana niin totaalisesti kaiken opiskeluun liittyvän. Havaitsin eilen, että joudun opettelemaan uudestaan mm. luentomuistiinpanojen tekotekniikan.. Muuten on kyllä pitkästä aikaa oikeasti ihan kivaakin opiskella, koska pääsin juurikin niihin sivuaineisiin, mihin halusin jo viime vuonna, mutta joita en onnistunut saamaan. Eli tässä alan muuttua vähitellen yhteiskuntatieteilijäksi kun istun suurimman osan ajastani joko poliittisen historian tai Itä-Aasian tutkimuksen luennoilla! :) Nautin ihan suunnattomasti siitä, että voin vaan ison luentosalin takarivissä kuunnella ja kirjoittaa niitä muistiinpanoja ilman, että täytyy koko ajan olla aktiivinen ja puhua ja miettiä ja..
Toisaalta Turku alkaa jo vähitellen kyllästyttää, kun täällä on nyt jumitettu viime lukuvuoden lisäksi myös koko kesä.. Mutta eiköhän se tästä. Helpottaa kun saa rutiinit taas käyntiin.
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu