talollisen tunnustukset

Aika tarkkaan vuosi sitten kerrostalokolmiossamme pakkailtiin muuttolaatikoita. Kauppakirjat vuonna 1957 rakennetusta rintamamies-/tyyppitalosta oli allekirjoitettu ja hinku päästä uuteen vanhaan kotiin oli niin kova, että muuttojärjestelyt olivat kaukana organisoidusta. Talo oli onneksemme niin hyvässä kunnossa, että asuinsijan vaihto onnistui samantien, ilman puolen vuoden alustavaa remonttia. Muutto toteutettiin lähinnä tyyliin kamat-pahvilaatikoihin-ja-menoksi. Nyt on vuosi takana omakotitalollisen elämää ja talon kaikki vuodenajat kertaalleen koettu. Joitakin huomioita uudesta elämäntavasta on väistämättä tullut tehtyä.

1. Perinteet kunniaan. Vanha konsti on useimmiten parempi kuin pussillinen uusia. Joku raja perinteilläkin, kuitenkin. Sisävessa, lämmin suihku, pyykkikone ja tiskikone, kiitos. Yllättävän hyvin sitä kuitenkin sopeutuu pienempiin epämukavuuksiin, kuten siihen, että asuinkerroksia kylmemmässä kellarissa pyykkien kuivuminen kestää kaksi kertaa niin kauan kuin kerrostaloasunnon lämpimässä kylpyhuoneessa.

2. Koskaan, toistan, koskaan ei voi sanoa, ettei ole mitään tekemistä. Se ei pidä paikkaansa.

3. Plussapuoliin kuuluu ehdottomasti se, ettei myöhään illallakaan tarvitse ajatella vaikkapa elokuvan äänitehosteiden volyymin säätämistä naapureiden kannalta. Ei myöskään tarvitse kuunnella seinänaapurin bileitä tai perheriitoja aamuyöllä, kun itselle yöunetkin ihan maistuisivat. Seinänaapureita kun ei ole.

4. Edellisen kohdan vastapoolina miinuspuolella on se, että ei ole olemassa talonmiestä, joka haravoisi lehdet ja auraisi pihatien. Eipähän toisaalta tarvitse vastikettakaan maksaa.

5. Remonttia kaipaavan talon asukkaalle alan ammattilaiset lähisuvussa ovat kultaakin arvokkaampia! Täytyy vaan muistaa pitää avunpyynnöt kohtuullisina sukurauhan vuoksi, ja tarjoutua välillä auttamaan vastavuoroisesti.

6. Kuinka jaksaa remonttia?

7. Omaa (noh, pankin omaa) talovanhusta parempaa ei ole! Vanhan talon ostaminen ja sen kunnostaminen vuosien varrella muun elämän ohessa on ehdottomasti oikea ratkaisu meille. En usko, että olisimme jaksaneet vuoden mittaista talonrakennusprojektia ja kaikkien iltojen ja viikonloppujen viettämistä raksalla. Onneksemme sekä mies että minä tykkäämme vanhan talon tunnelmasta jopa enemmän kuin tuliterän uuden. Tästä ei tulla lähtemään ellei joskus ihan pakko ole.