kulttuuriasia
Istuin tänään eräällä luennolla, jota piti vieraileva luennoitsija, Australiasta. Hänen keskeinen luennointimetodinsa oli interaktiivinen. Ouch. 90 suomalaista istui hiljaa ja tuijotti papereitaan, kun tämä luennoitsija kyseli mielipiteitä. En tiedä kummat olivat helpottuneempia luennon päätyttyä, luennoitsija vai opiskelijat. Tuli todella nolo olo. Tarkoitus ei todellakaan ole moittia suomalaisia ujoudesta ja hiljaisuudesta, suunnaton sosiaalisuus ja jatkuva small talk vailla todellista kohtaamista ei ole sen kehuttavampi vaihtoehto. Ja olisinhan itse voinut vastata esitettyihin kysymyksiin, vaan en sitä tehnyt. Toivon vain, että tämä australialainen saa jostakin informaation, että tämä omituinen ihmisryhmä, joka jätti reagoimatta hänen kysymyksiinsä, ei ollut masentunut, vähä-älyinen tai vihannut häntä, vaan kysymyksessä on se kuuluisa kulttuuriasia. Suomalaisilla on mielipiteitä, ne ovat vain syvällä eikä niitä ole helppo julkisessa keskustelussa kaivaa esiin. Suomalaisia vaivaa lähes aasialainen kasvojen menettämisen pelko. Kyseinen luennoitsija on parhaillaan Suomessa ensimmäistä kertaa elämässään. En tiedä, onko hän ennen ollut tekemisissä lumen kanssa, Australiassa sitä ei sada koskaan. En tiedä, kuinka paljon taustatietoa hänellä oli kansamme luonteesta. Jos ei paljon, hänellä on totisesti kertomista kotipuolessa. Maksaakohan Tampereen yliopisto terapialaskun?

3 kommenttia:
Kulttuurishokkeja voi saada ihan kotimaassakin, ei pelkästään toisella puolen virtaa. Poden tänään kulttuurishokkia äidinkielen sijaisena: kirjallisuuden opettaminen tuntuu vieraalta. Kieliopin tehtävät on helpompi opettaa, kun voi vain tivata oppilailta oikean tai väärän vastauksen. Kai tämä kertoo siitäkin, ettei allekirjoittaneella ole pegasosista (anteeksi, pedagogista) pätevyyttä. Tai huonoista yöunista. No niin. Se aasinsilloista (jotka johtanevat aasiin?) Siunausta ja jakselua jokapäiväiseen puur(t)oosi. t. toinen humanisti
Mahtoikohan tämänpäiväinen amerikansaarnaaja olla yhtä ihmeissään suomalaisyleisön innokkuudesta? ;)
P: Joko sijaispiina on ohi? Olisi kiva kuulla enemmänkin kokemuksia joskus.
V: Jotenkin olin onnellinen, ettei tarvinnut olla yleisössä vajoamassa penkin uumeniin myötähäpeästä, vaan sai olla turvallisesti keittiön suojissa.. ;)
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu